ÄLYKKYYS TEKOÄLYN AIKAKAUDELLA
Tekoäly ja robotiikka muuttavat maailmaa nopeammin kuin koskaan ennen. Tekoälyn aikakausi on muuttanut myös vaatimuksia siitä, millaista ajattelua, käytöstä ja toimintaa voimme kutsua älykkääksi.
Älykkyys ei olekaan enää lineaarista ja numeerista, sillä koneet kykenevät käsittelemään huomattavasti enemmän datamassaa ihmisten sijasta. Ne prosessoivat, muistavat ja löytävät informaatiota, tunnistavat kaavoja, etsivät varianssia ja syntetisoivat enemmän informaatiota kuin yksikään ihminen.
Jo useana vuonna olemme lukeneet tulevaisuuden työelämätaidoista: oppimis- ja uusiutumiskyvystä, luovuudesta, yhteistyötaidoista, empatiasta. Olemme konkreettisesti huomanneet että työ, sen vaatimukset ja työn tekemisen tavat ovat jatkuvassa muutoksessa: kompleksisuus on syrjäyttänyt työelämän lineaarisen luonteen.
Toisaalta monet meistä ovat myös hykerrelleet tyytyväisinä tutkimustuloksille: “hienoa, tulevaisuus arvostaa ajattelua! Kyllähän minä ajatella osaan. Tulevaisuus arvostaa tunnetaitoja ja empatiaa, hienoa! Kyllähän minä osaan tuntea!” – ja tässä mennään metsään.
Miksi? Jatka lukemista!
Muutamia vuosia sitten törmäsin Edward Hessin teokseen Humility is the New Smart (2017), joka on vaikuttanut Hessin Learn or Die (2014) -teoksen ohella kovasti omaan ajatteluuni: Hessillä on kyky ilmaista monimutkaisia konsepteja todella yksinkertaisesti – suosittelen näitä teoksia ehdottomasti Sinulle, joka olet kiinnostunut oppimisesta ja ajattelusi kehittämisestä.
Tässä blogi-tekstissä avaan Hessin ajatuksia siitä, miten tekoälyn aikakausi on muuttanut älykkyyden vaatimuksia. Seuraavassa blogitekstissäni avaan niitä keinoja, joiden avulla voit valmentaa ajatteluasi ja harjoitella 2.0 älykkyyttä.
ÄLYKKYYS 2.0
Olemme keskittyneet määrittelemään älykkyyttä sellaisen kyvykkyyden kautta, joka on auttanut tuottamaan selviytymistä ja menestystä siinä maailmassa, jota ei enää ole olemassa.
Mutta millaista on älykkyys 2.0 – älykkyys tekoälyn aikakaudella? Älykkyys 2.0 heijastaa sitä, millä tasolla olemme valmiita kehittämään kognitiivista kyvykkyyttämme; ajattelutaitojemme laatua.
Ajattelun laatu on ainoa kilpailuvalttimme suhteessa koneisiin, sillä määrällisesti emme pysty koneiden kanssa kilpailemaan. Nämä kognitiiviset kyvyt koskevat erityisesti ajattelutaitoja, oppimista ja emotionaalisten siteiden luomista yhteisöissä, joissa toimimme.
Älykkyys 2.0:n osa-alueet:
kyky korkeamman asteen kriittiseen ajatteluun
kyky innovatiiviseen ajatteluun
kyky luovaan ajatteluun
kyky tuntea korkeaa emotionaalista sitoutuneisuutta
Kuten huomaat, listan kolme ensimmäistä viittaavat vahvoihin metakognitio-taitoihin – ajattelun ajattelemisen taitoon, ja sen harjoittelemiseen. Emotionaalinen sitoutuneisuus puolestaan liittyy vahvasti sosioemotionaaliseen kompetenssiin: kykyyn kokea sosiaalista yhteyttä emotionaalisella tasolla.
Kyse on siis vahvasti ajattelun taidoista. Älykkyys muodostuu kyvystä nostaa ajattelua ajattelun korkeammalle tasolle, jossa kriittinen, egosta irtaantunut ajattelu tapahtuu. (Lue lisää älykkyys 2.0:sta täältä).
VINOUMAT SABOTOIVAT MAHDOLLISUUKSIAMME KASVAA
Kuten alussa mainitsin, katsoessasi listaa saatat ajatella hyvin positiivisesti omasta kyvykkyydestäsi. Toteat itseksesi, että “nämä taidot minulta kyllä hyvin onnistuvat: osaan ajatella, olla innovatiivinen ja luovakin tarpeen vaatiessa! Osaan myös käyttäytyä empaattisesti muita kohtaan, ja tunnen yhteenkuuluvuutta läheisiini!”
Ja tämäpä onkin hienoa.
.. IKÄVÄ KYLLÄ SE EI VIELÄ MERKITTÄVÄSTI NOSTA SINUA AJATTELUTAITOJEN MESTARIKSI. MIKSI?
Syitä on nähdäkseni kaksi:
mainitut ajattelutaidot ovat geneerisiä, ja jokaiselta meiltä löytyy nämä ajattelun perustaidot, sekä
kognitiivinen ylivertaisuusvinouma
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa, hyvänä esimerkkinä autolla ajaminen.
Kukapa meistä ei ole kuullut tarinaa törpöstä autokuskista, joka ei koskaan ole kertoja itse? Minä-itse on aina parempi kuski kuin muut. Toisaalta, mikäli tämä pitäisi paikkansa, olisimme lopulta kaikki toisiamme parempia kuskeja – jolloin sijoittuisimme lopulta kaikki samaan positioon: parhaan kuskin paikalle.
Myös metakognitiivinen vajavuus (tässä yhteydessä: kyvyttömyys arvioida omaa taitotasoa) vinouttaa ajattelua entisestään: mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvoi osaamistaan. Syynä tähän on seuraava: mikäli et hallitse taidon suorittamista, et myöskään osaa arvioida omaa osaamistasoasi.
OLEMME VARSIN TAVANOMAISIA AJATTELIJOITA
Kun suhteutamme oman taitotasomme muihin, huomaamme, että olemme varsin tavanomaisia ajattelijoita. Puolisosi, työkaverisi, ja niin edelleen. osaavat hekin ajatella, olla luovia ja tuntea yhteyttä. Ihmisen kyvykkyys on siis itseasiassa melko vakio – “good enough”.
“Good is no longer enough.
We have got to excel at doing what technology can´t do well.
And that means that ok, creative thinking, innovative thinking and critical thinking are iterative learning processes.
We are going to have to excel also at managing ourself and overcoming our ego and our fear.”
- Edward Hess
Ihan ok ei enää riitä. Meidän tarvitsee kehittää taitojamme erityisesti niiltä osin, mihin teknologia ei pysty; luovaan ajattelu, innovaatiivisuus ja kriittinen ajattelu ovat kaikki iteratiivisia oppimisprosesseja. Näiden oppimisprosessien johtamisen lisäksi meidän tulee vahvistaa itsensä johtamisen taitojamme ja sitä, miten voimme voittaa oman egomme ja pelkomme, jotka estävät pääsymme korkeammille ajattelun tasoille.
KESKIARVOA PAREMMAKSI AJATTELIJAKSI KEHITTYMINEN VAATII TIETOISTA HARJOITTELUA
Moni meistä treenaa säännöllisesti kuntosalilla.
Pohdi nyt hetki: milloin viimeksi treenasit mielen kuntosalilla?
Miten rasitit ajatteluasi, ja millaisin harjoittein?
Arjen työelämä rasittaa ja kehittää ajatteluamme, mutta kuten kuntosalillakin, on pelkän kuntopyörän sijasta hyvä keskittyä kokonaisuuteen; liikkeiden ja intensiteetin ja vaihteluun, ja kehonhuoltoon.
Sama pätee myös mielen kuntosalille. Toisinaan ketterämpien tuloksien saavuttamiseksi käytämme kuntosalilla apunamme personal trainerin palveluita. Ajattelun valmentajana toimii sertifioitu coach, joka auttaa kasvamaan tulevaisuuden työelämän tähtipelaajaksi.
Seuraavassa blogitekstissäni jatkan Hessin ajatusten parissa, ja kerron, mikä yksittäinen asia on älykkyys 2.0:n ytimessä. Sillä välin, ollaanhan yhteydessä – minut löydät helposti somesta alla olevien painikkeiden kautta!
RAKKAUDELLA, CAMILLA
[Alkuperäinen blogiteksti on julkaistu 7.9.2020 osoitteessa www.muutosvalmius.com]