MITÄ ON OPPIMISMUOTOILU? – osa 2
MUOTOILUAJATTELUSTA OPPIMISMUOTOILUUN
Oppimismuotoilu perustuu muotoiluajattelun periaatteisiin, joita olen avannut aiemmassa blogitekstissäni Mitä on oppimismuotoilu – osa I. Tässä blogitekstissä esittelen kuusi esimerkkiä siitä, miten näkökulma muuttuu kun siirrämme tarkasteluamme muotoiluajattelusta oppimismuotoiluun.
1) Käyttäjäkeskeisyydestä oppijalähtöisyyteen
Oppimismuotoilun kontekstissa tämä tarkoittaa sitä, että oppijat otetaan mukaan suunnittelemaan kehitettävää oppimispalvelua. Näin menettelemällä halutaan saavuttaa parempaa ymmärrystä siitä, miten voidaan luoda merkityksellistä muutosta siihen kontekstiin, jossa halutaan vaikuttaa.
Muotoiluajattelun kontekstissa puhutaan käyttäjäkokemuksesta ja palvelumuotoilun kontekstissa puhutaan asiakaskokemuksesta. Käytännössä tämä on samaa asiaa eri vaatteissa! Ja siitä pääsemmekin lauseeseen, jonka kuulen usein oppimismuotoilu-koulutusten yhteydessä…:
“Mutta eihän oppija ole asiakas!”
Oppimismuotoilu-koulutuksissa kysytään usein, miksi palvelumuotoilua pitäisi hyödyntää osana pedagogista kehittämistä; eihän oppija ole asiakas! Asiakas-puhetta kritisoidaan erityisesti kolmannen sektorin kontekstissa, joissa oppimispalvelun käyttäjä harvoin (tai ei koskaan) maksaa osallistumisestaan rahaa oppimispalvelun tarjoajalle. On kuitenkin tärkeää huomata, että oppija on asiakkaasi niissäkin tilanteissa, joissa hän ei maksa osallistumisestaan rahaa. Sitouttaminen on transaktio – oppija maksaa kallista hintaa osallistumisestaan, ei rahalla, vaan omalla ajallaan. Ja hyvin usein, aika on rahaa tärkeämpää. Tuo aika saattaa olla pois omalta perheeltä, vapaa-ajasta, harrastuksista tai muusta itselle tärkeästä tekemisestä tai olemisesta.
Vaikuttavan oppimismuotoilun avulla voidaan tarjota laadukkaita ja vaikuttavia oppimiskokemuksia ja kokonaisuuksia oppijoille. Niiden avulla voidaan optimoida työn sujuvuutta, helpottaa työkuormaa ja tuoda lisää voimavaroja arkeen. Vaikuttava oppimismuotoilu on asiakaspalvelua parhaimmillaan!
2) PALVELULUPAUKSESTA OPPIMISLUPAUKSEEN
On erittäin tärkeää, että lunastat palvelulupauksesi oppimismuotoilun kontekstissa. Oppimislupaus on kiteytys siitä, millaisia tietoja, taitoja, asenteita tai tapoja oppija saavuttaa sitoutumalla oppimispalveluun. Sitoutumispäätöksen helpottamiseksi tulee tarjota myös tietoa siitä, miten tavoite saavutetaan ja mitä se oppijalta vaatii.
Kun keskityt luomaan vaikuttavia asiakaskokemuksia (customer experience) oppimispalvelun käyttäjille, on mahdollista lunastaa ja ylittää asiakkaan – siis oppijan – oppimiskokemukset (learning experience). . Tämä tapahtuu laadukkaan asiakaspalvelun avulla!
3) Käyttäjäkokemuksesta oppimiskokemukseen
Muotoiluajattelun keskiössä on aina ihminen, joka on palvelun käyttäjä. Kun muotoiluajattelua sovelletaan palvelumuotoilun kontekstiin, puhutaan asiakaskokemuksesta. Oppimismuotoilun kontekstissa termi muuttuu oppijakokemukseksi.
Oppimismuotoilun kontekstissa asiakaskeskeinen ajattelu on hyödyllistä; kun suhtaudut oppijan oppimispolun kannatteluun kuin asiakaspalveluun, voit tarjota oppijalle vaikuttavia oppimiskokemuksia. Jotta voit tarjota oppijalle vaikuttavia oppimiskokemuksia, on ensin syvällisesti ymmärrettävä oppijan tarpeita ja odotuksia siitä, mitä oppijat haluavat (oppimispalvelusi sisällöt ovat oppijalle aidosti tärkeitä), milloin haluavat (oppiminen on oikea-aikaista) ja miten he haluavat oppia. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, miten voimme tarjota positiivisia tunnekokemuksia oppijoille oppimispalveluissamme. Kun oppimispalvelu vastaa oppijan odotuksia tai ylittää ne, toimii oppimispalvelun laatu erottuvuustekijänä ja kilpailukeinona.
4) Protopyypeistä pedagogisiin malleihin
Oppimismuotoilun kontekstissa prototyyppi viittaa oppimiskokonaisuuden, kuten esimerkiksi yksittäisen koulutussisällön, koulutuksen tai koulutusohjelman ensimmäiseen konkreettiseen malliin, jota käytetään oppimiskokonaisuuden testaamiseen. Tätä mallinnusta kutsutaan pedagogiseksi malliksi.
Pedagoginen malli voi viittaa viitekehykseen, jota käytetään oppimisen suunnittelun ja toteutuksen tukena. Se on kokonaisuus, jossa määritellään mm. oppimisprosessin pedagoginen filosofia ja / tai taustateoria (tai muut perusperiaatteet), tavoitteet, oppimista tukevat menetelmävalinnat, strategiat, työkalut ja arviointiperusteet. Pedagoginen malli muodostaa rungon, jota voidaan tietyin ehdoin soveltaa ja muokata eri tilanteisiin ja ympäristöihin ja/tai eri variaatioin erilaisille oppijaprofiileille kohdistettuna. Myös oppimaan ohjaajan oma persoona toimii pedagogisen mallin soveltamisen välineenä.
Oppimismuotoilu perustuu ajatukseen; älä kysy, vaan näytä, kokeile ja kerää kokemukset
Pedagogista mallia testataan aidossa oppimistilanteessa, aidon oppimisryhmän kanssa. Pedagogisen mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan sekä havainnoimalla toteutusta että keräämällä palautetta aidolta oppimisryhmältä. Myös oppimispalvelun kohderyhmä, eli oppijaprofiili(t) saattaa tarkentua testaamisen seurauksena, kun nähdään, millainen oppimisryhmä on kyseessä ja saavutamme siten syvempää oppijaymmärrystä siitä, kuka parhaiten hyötyy kyseisestä oppimispalvelusta. Testauksen aikana voi nousta esiin aivan uudenlaisia huomioita, jokin aspekti voi tarkentua tai jokin vähäpätöisenä pidetty seikka voi saada uusia, ennalta-arvaamattomia, syvempiä merkityksiä.
Pedagogisen mallin toteuttamisesta syntyneet havainnot ja kerätty palaute toimivat kompassina pedagogisen mallin jatkokehittämiselle. Oppimismuotoilun perusperiaatteiden mukaan pedagogista mallia ei siis suunnitella valmiiksi, vaan mallia testataan aidon kohderyhmän kanssa oppimisprosessin eri vaiheissa, jotta oppijat pääsevät aidosti vaikuttamaan pedagogisen mallin sisällölliseen ja menetelmälliseen etenemiseen.
Pedagoginen malli on kuin opettajan opas, joka määrittelee sen, miten ja missä oppimispolku viedään käytäntöön ja millaisten osavaiheiden varaan oppimisprosessin pedagoginen oppimispolku käytännössä rakentuu; mitä aiheita käsitellään, miksi käsitellään, missä käsitellään, miten käsitellään. Oppimismuotoiluprosessissa oppimispalvelua kehitetään siis yhdessä oppijoiden kanssa ja prosessin tuloksena syntyy pedagoginen malli, joka viedään käytäntöön ja sen vaikuttavuutta tutkitaan ja arvioidaan.
5) YHTEISKEHITTELYSTÄ OPPIMISEKOSYSTEEMEIHIN
Oppimisekosysteemi tarkoittaa dynaamista, verkostomaista kokonaisuutta, johon kuuluvat henkilöt, yhteisöt ja ympäristöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja joihin oppimismuotoiluprosessissa tuotettavat pedagogiset mallit, oppimisyhteisöt ja oppimissisällöt vaikuttavat suoraan tai välillisesti.
Oppimisekosysteemi määrittelee sen, keitä on tärkeää osallistaa oppimisprosessin suunnitteluun, jotta oppijoiden tukeminen mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Oppimisekosysteemiin kuuluu verkostoja ja osaajayhteisöjä, joilta kerätään palautetta ja kehitysideoita oppimismuotoiluprosessin eri vaiheissa. Oppimisekosysteemin avulla muodostuu pääsy sellaiseen tietoon ja kokemukseen, johon ei muuten olisi mahdollisuutta päästä käsiksi. Oppimisekosysteemi toimii tukena uusien ideoiden sparrailussa, yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisessa ja oppimisprosessin suunnittelussa, oppimissisältöjen yhteiskehittämisessä ja arvioinnissa.
6) Oppimismuotoilun jatkuvan kehityksen periaate
Oppimismuotoiluprosessi etenee jatkuvissa, iteratiivisissa kehityssykleissä. Kehityssylki ei siis milloinkaan saavu päätökseensä, vaan uusi kehityssykli etenee aina uudelleen ja uudelleen, jatkaen aina uudelle “kierrokselle”. Tätä kutsutaan jatkuvan kehityksen periaatteeksi. Prototyypin testaamisen ja arvioimisen seurauksena pedagoginen malli yhä tarkentuu ja kehittyy jatkuvissa, iteratiivisissa kehityssykleissä. Näin oppimispalvelu pysyy ajanmukaisena, vastaten aina parhaalla mahdollisella tavalla oppijoiden oppimistarpeisiin ja jatkuvasti muutoksessa olevan maailman vaatimuksiin.
Oppimisekosysteemi on tärkeässä roolissa oppimismuotoilun onnistumisen kannalta – oppimismuotoilua ei oikein voi tehdä yksin, oppimisen arjesta erillään. On tärkeää, että ekosysteemiltä kerätään jatkuvasti sekä kielteistä että myönteistä palautetta, jotta sekä oppimispalvelun heikkouksia että vahvuuksia on mahdollista kehittää jatkuvan kehityksen periaatteella.
On tärkeää ymmärtää, että mikäli onnistut keräämään vain positiivista palautetta, on palautteenkeruu epäonnistunut. (Miksi? Sen tulen kertomaan sinulle aihetta käsittelevässä blogi-postauksessa myöhemmin, joten jääthän kuulolle! 🙂) Pedagogisen mallin testaaminen, palautteen kerääminen ja aitojen oppimiskokemusten ymmärtäminen ovat edellytys, joiden avulla iteratiivisesti etenevä, jatkuva kehityssykli pääsee jälleen aloittamaan uuden kehityssyklinsä. Seuraava sykli alkaa, kun palautteen ansiosta kerätty oppimisymmärrys päästään analysoimaan ja analyysin seurauksena syntyneet havainnot ja kehitysehdotukset viemään käytäntöön; ensin pedagogiseen malliin, ja siitä jälleen käytäntöön aidon oppijaryhmän kanssa – ja niin edelleen.
OPPIMISMUOTOILU SOVELTAA MUOTOILUAJATTELUA OPPIMISEN KONTEKSTISSA
Oppimismuotoilu on loistava lähestymistapa tilanteissa, joissa halutaan syventää ymmärrystä oppimisesta kompleksissa tosielämän kontekstissa. Oppimismuotoiluprosessi koostuu iteratiivisista sykleistä, jotka etenevät oppijaymmärryksen kartoittamisesta oppimispalvelun suunnitteluun, pedagogisen mallin luomiseen, testaamiseen ja arvioimiseen, jonka jälkeen looppi kierähtää alkuun ja uudelleen käyntiin – oppimismuotoilu on asiakas- ja oppijalähtöisen jatkuvan, ketterän kehittymisen periaatteen sisäistämistä.
Oppimismuotoilu on moderni pedagoginen suuntaus, joka perustuu muotoiluajattelun periaatteisiin ja hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä. Oppimismuotoilussa palvelumuotoilulle tyypilliset termit rakentuvat oppijan ympärille; käyttäjäkeskeisyyden sijaan puhutaan oppijalähtöisyydestä, palvelulupauksen sijaan oppimislupauksesta. Käyttäjäkokemuksen ja / tai asiakaskokemuksen sijaan haluamme palautetta erityisesti oppimiskokemuksista – siitä, miten oppijat oppivat ja miten oppimista voidaan tukea ja vahvistaa. Oppimismuotoilun kontekstissa prototyyppien sijaan testaamme pedagogisia malleja ja oppimisprosesseja, joita yhteiskehitellään yhdessä oppimisekosysteemien kanssa. Yhdistävänä tekijänä muotoilun suuntauksissa toimii jatkuvan kehityksen periaate, jolla varmistetaan, että (oppimis)palvelu on vaikuttava – ja että sen vaikuttavuus säilyy, vaikka ulkoiset olosuhteet muuttuisivat.
Toivottavasti tämä blogi-teksti onnistui avaamaan mitä oppimismuotoilu oikeastaan on, mistä se on saanut alkunsa ja mitä sen avulla on mahdollista muotoilla. Mielelläni jatkan keskustelua aiheesta: klikkaa alla olevia painikkeita, seuraa somessa tai laita viestiä @muutosvalmius #oppimismuotoilu.
