MUUTOSVALMIUDEN TAUSTATEORIANA POSITIIVINEN PSYKOLOGIA

Löysin positiivisen psykologian vuonna 2014. Tuolloin positiivinen psykologia oli Suomessa vielä varsin tuntematon tieteenala (tosin, Markku Ojanen oli jo aloittanut työn positiivisen psykologian teemojen parissa). Vuonna 2015 positiivinen psykologia, positiivinen pedagogiikka ja positiivinen kasvatus alkoivat yleistymään Suomessa.

En tarkalleen ottaen muista, mihin positiivisessa psykologiassa ensimmäisenä kiinnitin huomioni. Uskoisin, että sillä oli paljon tekemistä tulevaisuususkon kanssa, joka minua kovasti tuohon aikaan kiehtoi. Mikä saa toiset ihmiset asettamaan ja tavoittelemaan tavoitteitaan (toivo)? Miten saada heidät jatkamaan silloinkin, kun eteen tulee vastoinkäymisiä (resilienssi)? Mikä saa ihmisen olemaan ihmisiä toisilleen, mikä saa ihmisen olemaan olematta täysi mulkvisti toiselle, kun asiat menee pieleen (empatia)? Mikä saa ihmisen tartuttamaan toisiin hyvää (optimismi)? Mikä saa ihmisen jatkamaan kaikesta huolimatta (positiivinen elämänasenne, merkitys)? Ja miten näitä kaikkia voidaan vahvistaa, vai voidaanko niitä?

“Ahaa! Olet positiivisen psykologian asiantuntija! Olet varmasti siis aina onnellinen ja iloinen, happyhappyjoyjoy!”

Positiivinen psykologia käskee ihmisen olemaan onnellinen huolimatta olosuhteista –––– on ehkä yleisin harhaluulo ikinä! Positiivinen psykologia tutkii kyllä onnellisuutta, mutta termi onnellisuus on positiivisen psykologian saralla täysin väärinymmärretty. Positiivisen psykologian onnellisuudella on paljon moninaisempia merkityksiä, kuin miten sen olemme tottuneet ymmärtämään, ja se pohjautuu pitkälti itämaisiin ajatuksiin onnellisuudesta, jotka painottavat yksilön roolia osana maailmankaikkeutta. Itämaisen kulttuurin kontekstissa onnellisuutta ei nähdä ainoastaan positiivisten, vaan myös negatiivisten tuntemusten tilana, jossa onnellisuus on enemmänkin sisäistä rauhaa ja harmoniaa. Näin ollen positiiviseen psykologiaan toisinaan kohdistettu dikotomia hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välillä on harhaanjohtava.

Kansainvälinen positiivisen psykologian tutkimus tarjoaa lukemattomia tieteellisiä tutkimuksia niin filosofisesta, psykologisesta, sosiologisesta kuin neurotieteellisistäkin lähtökohdista tarkasteltuna (Keltner 2015). Positiivisen psykologian ydin, onnellisuuden tavoittelu, voi meistä länsimaalaisista tuntua vieraalta, sillä olemme tottuneet ajattelemaan onnellisuutta jonain kiihkeänä, tavoiteltavana emotionaalisena tilana, jota ohjaavat innostuneisuuden ja kiihkeyden kokemukset, sekä yksilön menestys ja saavutukset (Uchida & Ogihara 2012). Itämaisen kulttuurin kontekstissa onnellisuutta ennustavat kuitenkin pikemminkin käytettävissä olevan sosiaalisen tuen määrä sekä laatu – jaettu onnellisuus – kuin omaan itseen kohdistuvat tavoitteet ja ajatukset. Itämaisessa kulttuurissa myös sosiaalinen liikkuvuus on ollut melko vähäistä, jolloin hyvät sosiaaliset suhteet kaikkien yhteisön jäsenten kanssa ovat olleet selviämisen edellytys.

Positiivinen psykologia näkee onnellisuuden eräänlaisena kattokäsitteenä hyvän elämän rakentumiselle, mutta tunnustaa itsekin termin ongelmallisuuden, ja kritisoi onnellisuuden tulleen terminä käyttökelvottomaksi, sillä sitä käytetään jo liian monen asian kuvaamiseen. Onnellisuuteen suhtaudutaan usein hyvin yltiöpositiivisesti,  ja toisinaan termi herättää myös vahvaa vastustusta. Kahnemannin (2010) mukaan siitä tulisi kokonaan luopua ja omaksua hyvinvoinnista paljon kompleksisempi näkemys. Onnellisuuden sijaan puhutaan nykyisin myös hyvinvoinnista, jolloin nämä abstraktit käsitteet on rinnastettu toisiaan vastaaviksi. Lyubomirsky (2007, 32) sanoo monien tutkijoiden käyttävän myös termiä subjektiivinen hyvinvointi, sillä se saattaa kuulostaa tieteellisemmältä, eikä kanna sisällään vuosisatojen historiallisen, kirjallisen ja filosofisen kontekstinsa painolastia.

Positiivisen psykologian isä-hahmo, Martin Seligman (2012) käyttää onnellisuuden sijasta termiä kukoistus (flourishing), joka sisältää merkityksiä mielekkäästä ja myönteisestä kasvusta, menestyksestä ja tuotteliaisuudesta.  Seligmanin mukaan hyvinvointi rakentuu viidestä osa-alueesta, joita ovat positiiviset tunteet, osallisuus, myönteiset ihmissuhteet, merkityksellisyys, ja saavutukset. Tässä kontekstissa onnellisuuden voidaan ajatella olevan ennen kaikkea henkistä tasapainoa ja merkityksellisyyden kokemista – kukoistusta.

 Ojasen mukaan (2007, 9) termi positiivinen psykologia synnyttää usein assosiaation positiivisesta ajattelusta, mutta nämä kaksi eivät suinkaan ole synonyymejä: positiivinen ajattelu on terminä populaaripsykologinen käsite, kun taas positiivinen psykologia nojaa tutkimustietoon. Suuri osa onnellisuuteen keskittyvästä kirjallisuudesta on popularisoitua, elämän ohjaukseen (self-help) tarkoitettua kirjallisuutta. Se on kuitenkin vain yksi positiivisen psykologian oma eriytynyt suuntauksensa. Yksinkertaistamisen tulvassa monet tieteelliset lähtökohdat ovat kuitenkin vaarassa hukkua. Aiheen popularisointi on aiheuttanut myös sen, ettei positiiviseen psykologiaan ole aina suhtauduttu kovin vakavasti (Ojanen 2014, 130).

Positiivinen psykologia ei ole vain positiivista ajattelua ja positiivisia kokemuksia kuten self-help antaa ymmärtää, vaan myös negatiivisilla kokemuksilla ja tuntemuksilla on oma roolinsa elämässä. Positiivinen psykologia ei vaadi olemaan onnellinen eikä se myöskään vaadi kieltämään vastoinkäymisten olemassaoloaPositiivinen psykologia etsii tapoja vahvistaa realistista minäkuvaa, omia vahvuuksia ja taitoja, ihmissuhteita ja terveellisiä tottumuksia, jotka auttavat ihmistä kehittymään parhaaksi versioksi omasta itsestään (Killam & Kim 2014, 451). Positiivinen psykologia antaa työkaluja, jotka sisäistämällä ihminen on valmistautunut vastoinkäymisten varalle ja valmis ottamaan ne vastaan. Positiivinen psykologia opettaa resilienssiä, henkistä vahvuutta ja tasapainoa – ja kenelläpä meistä ei olisi niille tarvetta?

Positiivinen psykologia ja Muutosvalmius

Miten positiivisen psykologian ideologia vaikuttaa Muutosvalmius-palveluissa? Nopea lista siitä, miten positiivinen psykologia on läsnä kaikessa, mitä teen. Pätee sekä oppimismuotoiluun, mutta myös erityisesti business coachingiin (positiivinen psykologia vaikuttaa myös coachingin taustateoriana kasvatustieteen, kognitiivisen psykologian ja systeemiteorian ohella).

Ideologiset ohjenuorat, joita elän todeksi:

  1. Uskon siihen, että onnistun / onnistut / onnistumme (toivo).

  2. Uskon siihen, että minulla / sinulla / meillä on jo käytössämme kaikki ne voimavarat, joita menestyminen vaatii (kasvun asenne).

  3. Olemme täällä toinen toisiamme varten,ja yhteistyö on avain menestykseen (empatia, inhimillisyys, ystävällisyys). Sinun menestyksesi ei ole minulta pois, päinvastoin. Kun kakku kasvaa, molemmille riittää enemmän syötävää.

  4. Olen avoin, en tuomitse. Ikinä ei voi tietää, mitä oikeasti on meneillään. Ajattelen systeemisesti. (uteliaisuus, avarakatseisuus, näkökulmanottokyky).

  5. En pidä mitään itsestäänselvyytenä, kaikki mitä minulla tänään on, voi huomenna olla mennyttä (kiitollisuus).

Lähteet:

Kahneman, D. 2010. The riddle of experience vs. memory. https://www.ted.com/playlists/4/what_makes_you_happy 

Keltner, D. 2015. Philosophical and spiritual views on happiness. The science of happiness. GG101x. UC Berkeley, Greater Good Science Center.

Killam, K., Kim, Y.-H. 2014. Positive psychological interventions and self-perceptions – A cautionary tale. Teoksessa The Wiley Blackwell handbook of positive psychological interventions (toim. Parks, A., Schueller, S.). West Sussex: John Wiley & Sons, Ltd.(Killam & Kim 2014, 451).

Lyubomirsky, S. 2007. The how of happiness – A new approach to getting the life you want. New York: Penguin Books.

Ojanen, M. 2007. Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita.

 Ojanen, M. 2014. Positiivisen psykologian kritiikki. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Helsinki: Edita.

Seligman, M. 2012. Flourish – A visionary new understanding of happiness and well-being. New York: Free Press.

Uchida, Y., & Ogihara, Y. 2012. Personal or interpersonal construal of happiness: A cultural psychological perspective. International Journal of Wellbeing, 2(4), 354-369.


VARAA MAKSUTON KONSULTAATIO

Mikäli olet kiinnostunut muutosvalmiuden tukemisesta business coachingin keinoin, varaa maksuton konsultaatio täyttämällä yhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen, niin otan sinuun yhteyttä pikimmiten.

Nimi *
Nimi