Psykologinen turvallisuus kasvun mahdollistajana

Photo credit   Markus Spiske     / Unspalsh

Photo credit Markus Spiske / Unspalsh

Viime syksynä kirjoittelin Mukamas Learning Designin vieraskynään Oppimisen mahdollistavasta organisaatiokulttuurista. Blogitekstissä käsittelin yhtä lempiteemoistani – psykologista turvallisuutta. Psykologinen turvallisuus, luottamus, on edelleen (ja aina!) ajankohtainen aihe, ja siksipä haluankin nyt julkaista osan tekstistä täällä oman blogini puolella.

Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?

Psykologinen turvallisuus – työympäristössä vallitseva keskinäinen luottamus, se ”raja”, jonka ylittäminen aiheuttaa kokemuksen psykologisesta uhasta, kuten riskistä joutua kyseenalaistuksi tai kritisoinnin kohteeksi. Psykologinen turvallisuus on halua luottaa siihen, että voimme olettaa muiden haluavan toimia meidän, ja yhteisen hyvän puolesta, ja ettei kukaan tavoitella omaa etuaan toisen kustannuksella.

Psykologisesti turvallisen tunneilmaston luominen ja ylläpitäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Menetelmät psykologisen turvallisuuden saavuttamiseksi eivät ole aikaa vieviä, mutta ne vaativat aitoa halua toimia yhteisön parhaaksi, viikon jokaisena päivänä.

OPPIMINEN, KASVU JA KEHITYS

Kun mietitimme vahvimpia oppimiskokemuksiamme elämässämme, liittyy niihin usein se tosiasia, että olemme joutuneet myöntämään itsellemme olleemme väärässä. Kun teemme virheen tai erehdymme, sen myöntäminen sattuu. Kipuun, joka oppimiseen liittyy, viitataan usein kasvukipuna, joka on erottamaton osa ihmisenä kehittymistämme ja elinikäisen oppimisen elinkaartamme. Oppiminen ja uuden luominen on haavoittuvaa, ja siksi olosuhteita oppimisen mahdollistamiseksi on syytä vaalia tarkoin.

Mikäli tunnemme kokevamme psykologista uhkaa, sulkeudumme, emmekä ole motivoituneita jakamaan ideoitamme. Kun piilotamme osia itsestämme työminän alle, vie se toiminnastamme energiaa. Kaikki tämä piilotteluun kuluva energia voidaan valjastaa toisiin tarkoituksiin, vaikkapa luovuuteen ja innovatiiviseen ideointiin. Mutta luovuus ja innovaatioiden ideoiminen on haavoittuvaista puuhaa – haluanko sanoa tämän hullun ideani ääneen, vai leimataanko minut työyhteisössä idiootiksi? Kuinka monta kertaa saan ehdottaa jotakin muiden mielestä tyhmää, ennen kuin minut leimataan?

 

LUOTTAMUS LISÄÄ ROHKEUTTA

Psykologisesti turvallisessa työympäristössä yksilö uskaltaa kokeilla, erehtyä, oppia. Yhteisön jäsenet uskaltavat keskustella vaikeistakin asioista (sensitiivisesti), kyseenalaistaa, happotestata ideoita ja reflektoida, syventää ymmärrystään. He ymmärtävät, että on olemassa monia totuuksia, useampia kuin vain omani. He sallivat, hyväksyvät ja ymmärtävät tunteet osaksi työympäristöä. He kuuntelevat tunteidensa tuomia viestejä, mutta eivät antaudu tunteidensa kaappaamiksi.

Työympäristössä ymmärretään että kokeilukulttuurin vaaliminen tarkoittaa virheiden ja epäonnistumisten hyväksymistä, ja kohdellaan virheitä oppimiskokemuksina sen sijaan, että määrittäisivät itseään tai muita epäonnistumisten kautta. He eivät keskity etsimään syyllisiä, he etsivät ratkaisuja. He sekä pyytävät, että antavat apua ja palautetta, ja oppivat toisiltaan. 

Psykologisesti turvallisessa työympäristössä yksilö uskaltaa olla oma kokonainen itsensä.

TEE PÄÄTÖS

Päättäessäsi vaalia psykologisesti turvallista työilmapiiriä, vaali päätöstäsi niinäkin päivinä kun mielen valtaa musta. Psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen vaatii aikaa – se vaatii toistoja siitä, että koemme työympäristömme jäsenten olevan luottamuksemme arvoisia.

Psykologinen turvallisuus on arvokasta, ja hyvin haavoittuvaa. Sen luominen vaatii aikaa, mutta sen musertaminen onnistuu sekunnin sadasosissa. Vaali siis luottamusta, sillä  sen vaikutukset yhteishenkeen, motivaatioon ja jopa yrityksen tulokseen ovat moninkertaiset.

 

Lähteet:

Edmondson, A. 1999. Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44, 350-383.