Lupaus-hanke on Koulutuskuntayhtymä Tavastian laatu- ja saavutettavuusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää lukio-opintojen jatko- ja uraohjauksen laatua ja vahvistaa ohjauksen ekosysteemiä jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Jatkuvan oppimisen teema toimi herättelijänä oppimismuotoilun teemoihin.

Kevään 2023 kattavan yhteistyön sisällöksi valikoitui kaksi työpajapäivää, joiden aikana ohjaajat pääsivät laajentamaan oppimismuotoiluymmärrystään ja tutustumaan oppimismuotoilun työkaluihin. Työpajojen jälkeen yhteistyö huipentui Lupaus-hankeen ekosysteemin yhteiseen Hackathoniin. Hankekoordinaattori Anne Ahvenharju kertoo; ”Tammikuussa 2023 etsimme oppimismuotoilun asiantuntijaa ja kouluttajaa hankkeeseemme, ja löysimme Muutosvalmiuden suositusten perusteella. Yhteistyö Camillan kanssa oli sujuvaa ja asiantuntevaa heti alusta asti.”

SYVÄSUKELLUS OPPIMISMUOTOILUUN

MUOTOILUAJATTELU, DESIGN-TUTKIMUS ARVIOINNIN NÄKÖKULMASTA, OPPIJAPROFIILI-TYÖKALU

Ensimmäinen oppimismuotoilu-koulutuspäivä rakentui tiukasti ohjaustyön arjen realiteettien ympärille. Tutustuimme muotoiluajattelun perusperiaatteisiin sekä pedagogiseen design tutkimusmenetelmään, johon oppimismuotoiluajattelu vahvasti nojaa.  Päivän aikana pohdimme yhdessä, miten opetusta ja ohjausta voidaan design-tutkimuksen avulla, eli muotoillen, kehittää.

Laadimme alustavan, käytäntöön vietävän, konkreettisen design-suunnitelman ohjauksen arvioinnin ja laadun kehittämisen näkökulmasta. Tutustuimme erilaisiin palaute- ja arviointimenetelmiin sekä pohdimme, miltä tavastialainen oppimismuotoiluprosessi sykleineen voisi näyttää oman työn suunnittelun näkökulmasta.

OPPIJAPROFIILI TIIVISTÄÄ OPPIJAYMMÄRRYKSEN

Tutustuimme ohjauksen kohderyhmään opiskelijapalautteiden avulla, jonka keräämissuunnitelman olimme luoneet yhteistyössä ennen varsinaista oppimismuotoilu-koulutuspäivää. Tämän jälkeen pääsimme kokeilemaan oppijaprofiili-työkalua.

Kun haluamme tuottaa vaikuttavia oppimiskokemuksia, on ensin ymmärrettävä, kenelle niitä halutaan tarjota. Siksi oppimismuotoiluprosessi alkaa aina oppijaprofiilin luomisesta. Oppijaprofiili nostaa oppijan pedagogisen suunnittelutyön ja kehittämisen keskiöön tehden näkyväksi oppijan oppimistarpeet ja -toiveet. Oppijaprofiili-työkalu auttaa hahmottamaan oppijan motivaatiota ja intressejä. Kun ymmärrämme opiskelijoiden oppimistoiveita, haluja, intressejä ja piiloisia tarpeita, opiskelijoiden sitouttaminen helpottuu huomattavasti. Päivän päätteeksi opinto-ohjaajat totesivat yhteistuumin;

”Harvoin on koulutuspäivä ollut näin hyvin konkretiassa kiinni!” 

OPPIMISMUOTOILUN TYÖKALUIHIN TUTUSTUMINEN JATKUU

OPPIMISPOLKU, EMPATIAKARTTA JA PALVELUPOLKU

Syväsukellus oppimismuotoiluun jatkui oppimismuotoilun työkaluihin tutustumalla. Työkalujen taustatietoina hyödynsimme jälleen autenttista opiskelijapalautetta, joka kerättiin Tavastian koulutuskuntayhtymän lukiolaisilta ennen koulutuspäivää. Työkaluja valikoitui päivään kolme: oppimispolku, empatiakartta ja palvelupolku.  

1. Oppimispolku on visuaalinen harjoitus, jonka aikana pohdimme, millaiselle oppimismatkalle opiskelija on lähdössä aloittaessaan opinnot ja miten oppimispolku etenee opintojen eri vaiheissa. Oppimispolulle sijoitetaan varsinaisen oppimismatkan lisäksi myös muut oppimismatkaan vaikuttavat tekijät; haasteet, mahdolliset vastoinkäymiset, mutta toisaalta myös resurssit, ja niin edelleen. 

2. Empatiakartta auttaa asettumaan oppijan asemaan ja syventää näin oppijaymmärrystä. Empatiakartan avulla pyritään visuaalisesti kiteyttämään mitä kaikkea oppija ajattelee, tuntee, näkee, kuulee ja sanoo. Empatiakartta auttaa rakentamaan yhteistä oppijaymmärrystä, eli ymmärrystä oppijan toiveista, tarpeista, toiminnasta, tunteista, pelosta, haasteista ja odotuksista, jotka liittyvät ohjauspalveluiden käyttämiseen ja näin ollen myös ohjauksen kehittämiseen.

3. Oppimispolkua ja empatiakarttaa hyödyntäen luotiin palvelupolku, johon merkittiin ohjausjaksojen kosketuspisteet, eli varsinaiset opintotapaamiset ja niiden osavaiheet. Kun kosketuspisteet olivat selvillä, peilattiin kosketuspisteitä vasten oppimispolkua. Näin on mahdollista pohtia, onko jokin polun osa jäänyt huomioimatta ohjauksen-kosketuspisteissä, ja tarvitaanko jossain kohdin matkaa mahdollisesti lisää tukea. 

Anne Ahvenharju summaa työskentelyä: 

”Tulemme ehdottomasti jatkossakin nostamaan opiskelijat keskiöön ohjauspalveluiden suunnittelussa. Koulutuspäivän ansiosta ohjauspolku on selkiintynyt ja olemme oppineet tunnistamaan kontakti- ja kipupisteitä matkan varrella. Koulutuspäivien ja opiskelijoille tehtyjen kyselyiden seurauksena tulemme myös sijoittamaan opintojaksot opintopolun eri vaiheisiin pidemmälle aikavälille ja hajautetummin kuin aiemmin.” 

YHTEISTYÖN LOPPUHUIPENNUKSENA HUIKEA HACKATHON

PALVELUIDEOIDEN KEHITTÄMISTÄ YHDESSÄ OPPIMISEKOSYSTEEMIN KANSSA

Ohjauksen laadun kehittämisen lisäksi Lupaus-hankeen tavoitteena oli hyödyntää tulevaisuusnäkökulmia ja ennakointitietoa ja perehtyä tulevaisuuden työmarkkinoihin ja osaamistarpeisiin. Lukio-opintojen aikana nuoren elämään kuuluvat itsenäistyminen ja aikuistuminen, jonka takia nuoret kohtaavat monia muutoksia ja paineita omista tulevaisuuden valinnoistaan. Hackathonin tavoitteena oli perehtyä osallistujien ideoihin ja näkemyksiin siitä, millaisia ohjauspalveluita nuoret tarvitsisivat ja / tai haluaisivat käyttää, ja millaiset palvelut tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden hyvinvointia ja päätöksentekoa tulevaisuuden valintojen suhteen.